Yhdysvallat hylkäsi valistuksen. Mitä tekee Eurooppa?

Lapsuudessani Yhdysvallat tarkoitti minulle ja monille muille samaa kuin Eurooppa tai ainakin läntinen Eurooppa. Molempien idea syntyi valistuksesta. Valistus korostaa järjen merkitystä, ihmisten keskinäistä tasa-arvoa ja jokaisen ihmisen luonnollisia oikeuksia, vapautta, edistystä ja lakiin perustuvaa yhteiskuntajärjestystä.

Sosiologit ja filosofit ovat aina korostaneet Euroopan ja Yhdysvaltojen eroa, mutta Donald Trumpin toiminta on pakottanut Euroopan kohtaamaan sen hyvin kivuliaasti. Trump on lyhyessä ajassa tuhonnut monenkeskisyyteen perustuvan, rauhan ylläpitämiseen perustuvan maailmanjärjestyksen. Hän on häirinnyt merkittävästi globaalia kauppaa. Sisäpoliittisesti hän keskittyy rikastuttamaan omia kavereitaan. Hän väheksyy koulutuksen tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua. Mikään tästä ei edusta valistusta. Yhdysvallat syntyi valistuksesta mutta sen kehitykseen vaikutti myönteisempi suhtautuminen uskontoon,  kansallisaatteen vahvistamisen pyrkimykset ja sen käytännölliset yritykset rakentaa uusi yhteiskunta.

Eurooppa on suhtautunut kriittisesti markkinoiden aikaansaannoksiin, uskonnollisuuteen valtiojärjestyksessä ja ajatellut, että vallankumouksia tarvitaan.

Donald Trumpin hallinnossa valistuksen ihanteista ei taida olla mitään jäljellä, mutta onko Euroopassakaan?

Kaksi Eurooppalaiseen ajatteluun vaikuttanut filosofia: Jurgen Habermas ja  Jacques Derrida kuvailivat vuonna 2005 eurooppalaisen poliittisen arvomaailman piirteitä:

Sekularismi eli valtion ja kirkon erottaminen.

Luottamus valtioon ja julkiseen valtaan.

Terve skeptisismi markkinoita kohtaan.

Hyvinvoinnin korostaminen perimmäisenä arvona.

Multilateralismi (monenkeskisyys)Näistä johdettiin myöhemmin eurooppa-aatteen tai europeanismin tärkeimpiä arvoja:

Kosmopoliittisuus (ihmiskunnan yhteisten piirteiden korostaminen)

Kommunitarismi (yksilön ja yhteisön tasapainon korostaminen)

Kestävä kehitys

Post-materialismi (Työ elämää varten eikä elämä työtä varten)

Perheen monimuotoisuus

Päättymätön (jatkuva) rauha

Arvojen toteutumista estää kaksikon mukaan valistusajattelusta itsestään tai sen sivutuotteena nousseet totalitaristiset taipumukset. Euroopan unioni ei ole heille esimerkki eurooppalaisuuden voitosta vaan neoliberaali teknokratia.  Teknokratiassa valtaa pitävät tuotannollistekniset asiantuntijat ja politiikka on enimmäkseen teknistä hallinnointia.

Eurooppalaisuus on silti avain parempaan tulevaisuuteen kunhan sen avulla voidaan rakentaa valistuksen todellisten ihanteinen mukainen poliittinen yhteisö. Eurooppalainen yhteisyys ei nimittäin voi Derridan ja Habermasin mukaan olla mitään muuta kuin kosmopoliittista, yhteiseen ihmiskäsitykseen ja kansalaisuuteen perustuvaa yhteisyyttä. Britannian Pääministeri Starmer antoi tästä yllättävän maistiaisen kun hän lakkasi puhumasta teknokraattisen Euroopan kielellä ja puhui ’meistä’ eurooppalaisia yhdistävänä identiteettinä.